Salta

Tässä kuvapainotteinen matkakertomus Saltasta. Vähän aikaa reissukohdetta pähkäiltyäni päätin googlettamieni kuvien perusteella lähteä Saltan provinssiin ihmettelemään Andien vuoria. Bussiliput Buenos Airesista sinne ja takaisin nykyisellä peson vaihtokurssilla kustansi noin 115 euroa 2-luokan lipuilla. Yhteen suuntaan bussissa sai istua rattoisat 20 tuntia, mutta 2-luokan cama ejecutivo penkeillä tämän ajan vielä kesti kohtuudella. Lentämälläkin olisi päässyt, mutta siihen lystiin ei valitettavasti itsellä varaa ollut. Hostellissa Saltan kaupungissa majoittui 6,5 eurolla per yö kuuden hengen dormissa.

Saltan kaupunkia läheiseltä nyppylältä. Vuorelle pääsi ylös puolen tunnin kävelyllä tai hissillä (2,5€).

Samaiselta mäeltä vuorinäkymää.

Vuorelle johtavat portaat alkaa tietenkin jälleen yhden kenraalin patsaalta. Näiltä ratsastavilta kenraaleilta ei kyllä Argentiinassa voi välttyä.

Saltassa viettämälläni viikolla oli sopivasti keskiviikkona juhlapäivä ja opettaja oli perunut espanjan tunnit tiistailta ja torstailta eli poissaoloista ei tarvinnut huolehtia. Keskiviikkona vietettiin Falklandinsaarien sodassa kaatuneitten Argentiinalaisten muistopäivää, joka on siis pyhitetty vapaapäiväksi. Tämän sodan vääryyksiä Argentiinalaisia kohtaan muistellaan edelleen aika antaumuksella täällä (ainankin median puolesta) ja valtio jatkaa saarten omistusoikeuden vaatimista briteiltä vieläkin.

Toinen hyvä reippailukohde Saltan kaupungista on läheinen Tres Cerritosin vuori, jonka huipulle on perustettu kappeli. Huipulla on todella iso puutarha ja kappeli sekä erilaisia alueita käsittääkseni rukoilua varten. Paikka on erittäin rauhallinen ja viihtyisä. Vähän ennen huippua näkee hyvin Saltan kaupungin ja ympäröivät vuoret.

Olin Saltassa 5 yötä, mutta pitkien bussimatkojen takia reissuun kului yhteensä 7 päivää. Saltan lähialueita (ja parhaimpia maisemia) kierrellessä välimatkojen takia auto on ehdoton, mutta itsekseni en raaskinut vuokrata autoa vaan tyydyin käymään parilla päiväreissulla, joita erinäiset matkayhtiöt tarjoavat Saltassa pilvin pimein. Vaikka en normaalisti tälläisistä "turistipaketeista" innostukaan niin päätin kokeilla, koska hinta oli halpa ja houkutus päästä hienoihin paikkoihin kova. Otin ensin kokeilumielessä päiväreissun Cafayate -nimiseen kylään (~18€). Tässä muutamia kuvia matkan varrelta:

 Viinitila Cafayatessa

Vaikka matkustusmukavuus minibussissa 12 muun ihmisen kanssa ei ollutkaan huipussaan, niin maisemat kyllä korvasi sen kokonaan! Omalla vuokra-autolla olisi saanut kulkea omaan tahtiin paikasta toiseen, mutta maisemien ihmettely ajaessa jäisi tietenkin vähemmälle ja niitä maisemia kyllä riitti muuallakin kuin pysähdyspaikoilla. Reittibussilla taas jäisi parhaat paikat hyvin lyhyiksi vilauksiksi, joten tälläiseen tarkoitukseen tuo turistimatka sopi oikein hyvin. Ja eikun seuraavaan paikkaan! Olin jo aiemmin ajatellut lähteä myös Saltasta pohjoisempaan Jujuyn puolelle joko reittibussilla ja majoittua Purmamarcan kylään tai toisena vaihtoehtona käydä turistimatkalla siellä suunnassa. Cafayaten reissun jälkeen päätös oli helppo ja lähdin toiselle päiväreissulle Andien suolatasangoille koska tämä reitti kulki myös Purmamarcan kautta.

 Pikkukylä vuorilla

 San Antonio de los Cobres. Kylä keskellä vuorijonoja Chilen ja Argentiinan välissä. Vähän otti jo hengestä kävellä ~3500m korkeudessa :)

 Taustalla hohtaa Salinas Grandes, suolatasangot. Vielä kun aurinkoki paisto..

 Salinas Grandes

 Aurinko meni tietenki heti pilvee ku päästiin paikan päälle.

Cerro de los Siete Colores. Purmamarcan kylän reunalla 7 eri värisestä kalliosta muodostuva kukkula.

Purmamarcan kylän ulkoreunalta vähän lisää eri värisiä kallioita.

Adios, koulunpenkit!

Täällä alkaa olla koulu pikkuhiljaa taputeltu meidän vaihto-ohjelmassa. Tällä ja viime viikolla on ollut viimeisten kurssien tentit sekä 2 yritysvierailua, joista toinen tosin pidettiin "konferenssina" yliopistolla. Kouluhommia on jäljellä enää raporttien kirjoittaminen yritysvierailuista, yksi lopetusluento kulttuurikurssista vajaan parin viikon päästä ja 9.4. pidettävä päätösseremonia. Käytännössä siis koulut ohi! Viimeisen blogipäivityksen jälkeen tein viikon reissun Saltan provinssiin Andien tuntumaan (Saltasta vähän lisää seuraavassa päivityksessä), "ahkeroin" koulujuttujen parissa ja loppuaika on mennyt arkisissa tunnelmissa laiskotellessa.

Tällä viikolla tosiaan järjestettiin kaksi yritysvierailua, joista ensimmäisellä mentiin Celsur Logistica -nimisen logistiikkayrityksen keskukseen Buenos Airesin laidalla. Vierailu alkoi lyhyehköllä yritysesittelyllä parakkityylisessä rakennuksessa logistiikkakeskuksen vieressä. Esittelijä piti esityksen espanjaksi ja mukana ollut koulumme edustaja tulkkasi parhaansa mukaan esitystä englanniksi. Huippujännittävän esittelyn jälkeen pääsimme kurkkimaan sisään kahteen yrityksen varastohalleista. Paljon tavaraa pahvilaatikoissa ja työntekijöitä kärräilemässä lavoja paikasta toiseen. Ei ehkä yritysvierailu jännittävimmästä päästä... Varsinkin jos vertaa aiemmin kurssin aikana järjestettyyn ensimmäiseen yritysvierailuun Camcolle, joka on pohjoismaisia yrityksiä edustava myyntifirma Etelä-Amerikassa. Camcon yritysvierailu oli isossa omakotitalossa, joka oli muunnettu heidän toimistokseen. Camcon edustajat saapuivat paikalle hieman myöhässä, joten vierailu aloitettiin kevyemmissä tunnelmissa saunomalla, juomalla olutta ja syömällä grillilihaa. Lopuksi pari yrityksen pomoa piti meille viiniä siemaillen mukavan jutustelutuokion toimiston takapihalla. Näin ne yritysvierailut hoidetaan!

Tunnelmia Camcon yritysvierailulta. Ei ollenkaan paha!

Toinen tämän viikon yrityksistä oli yliopistollemme esitystä pitämään saapunut ASUS. Heiltä tulikin paikalle oikein asiantunteva porukka esittelijöitä Argentiinan osaston pomosta, tuotepäälliköstä ja markkinointipäälliköstä lähtien. Tietämystä riitti siis aika kiitettävästi ja esitys oli mielenkiintoinen, sillä se toi hyvin esille ulkomaisen yrityksen kohtaamia ongelmia Argentiinassa toimiessa. 

Kahden ensimmäisen intensiiviviikon jälkeen koulun penkillä aika on kulunut seuraavien kurssien parissa:

Global business and entrepreneurship

Kurssi keskittyi aika paljon ryhmässä tehtävään harjoitustyöhön, jossa tehtiin business plan jollekin Argentiinasta ulos vietävälle tai sinne tähtäävälle yritykselle. Kurssin arvostelu pohjautui harjoitustyön välinäyttöön, valmiiseen työhön ja tuntiaktiivisuuteen (40% arvosanasta!!). Tunneilla käytiin läpi esimerkkejä Argentiinalaisista yrityksistä ja niiden kehityksestä sekä harjoiteltiin business planiin liittyviä asioita. Kurssin opettaja aika heikkoäänistä sorttia ja hänen puheensa tahtoikin jäädä usein muun puheenhölinän taustalle.

Business negotiations

Tämä kurssi oli ehdottomasti suurimpia tunteita herättävä opiskelijoiden keskuudessa. Kurssin tarpeellisuutta, opetustapoja ja aiheita tuli itse kukin ihmetelleeksi useaan otteeseen. Kurssin aiheet koostuivat pääasiassa kohteliaisuudesta ja sosiaalisista käytöstavoista, jotka oli väännetty tieteeksi ja hienoiksi termeiksi. Kurssin aikana pidettiin useita arvosteltavia neuvotteluharjoituksia, joissa ei kiinnetetty lainkaan huomiota itse neuvotteluun vaan parhaat arvosanat sai opettajalle mieluisilla neuvottelutuloksilla.

Neuvottelujen lisäksi kurssin arvosteluun kuului tentti, joka perustui opettajan luentokalvoihin. Luentokalvoista ei juurikaan ottanut tolkkua, kuten ei myöskään tentin osasta kysymyksistä. Luentokalvoissa muun muassa kerrottiin, että "neuvottelu on helpompaa, kun se tapahtuu kulttuurien sisällä tai niiden välillä." Opettajan suhtautuminen opiskelijoihin oli myös hieman kyseenalaista. Luennoilla opetettiin kuinka tärkeää on kunnioittaa toista osapuolta tasapuolisena ja opettaja itse suoraan uhkaili opiskelijoita huonoilla arvosanoilla ja lisätyöllä omaan opettajan arvovaltaansa vedoten. 

Strategic management in Latin America

Strategiakurssa opetti sama opettaja kuin entrepreneurship kurssilla. Näiden kurssien aiheet liippasivatkin toisiaan melko paljon ja tällä kurssilla opetettuja erilaisia työkaluja voitiin käyttää toisen kurssin business planiin. Kurssilla käytiin erilaisia yrityksen ulkoiseen ja sisäiseen arviointiin tarkoitettuja matriisityökaluja. Ei mitään rakettitiedettä vaikkei aiheista tämä energiateekkari koskaan ollut kuullutkaan. Kurssin arvostelu perustui tenttiin ja yhteen yritys-caseen.

International business law

Argentiinalaiseen yrityslakiin keskittyvä kurssi. Yhtä kuivaa miltä kuulostaakin. Luennoitsija oli pätevä tyyppi ja välillä tuli esiin ihan mielenkiintoisiakin asioita, mutta aiheeseen keskittyminen tuntui ylivoimaiselta. Tällä kurssilla tehtiin 2 todella lyhyttä kirjoitustehtävää, joissa analysoitiin parin artikkelin sisältöä.

Espanja

Ehdottomasti henkilökohtainen suosikkini tämän vaihto-ohjelman kursseista. Espanjan tunteja oli 2 kertaa viikossa ja ainankin oman ryhmäni opettaja oli oikein mukava. Kurssin opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään osaamisen perusteella ja itse olin keskimmäisessä ryhmässä. Kieliopissa ei paljoakaan kurssin aikana edetty, mutta asiat käytiin läpi sitäkin perusteellisemmin, välillä vähän aiheesta poiketen. Huhujen mukaan ylimmän tason espanja ei ollut aivan yhtä mukavaa hommaa. Siellä puhuttiin lähinnä taiteesta ja kotitehtäviksi kyseisessä ryhmässä ollut kämppis rustaili esimerkiksi novellianalyysejä.

Sopimuksia Argentiinan malliin

Hola! Viime viikkoina on saatu huomata käytännössä, mitä tarkoittaa ettei Argentiinassa juurikaan kunnioiteta sopimuksia. Eräs vaihtari heitetään kuun vaihteen jälkeen asunnostaan ulos, koska omistaja päätti ottaa uuden asukkaan tilalle. Toisilla taas omistaja potki vuokralaiset pihalle yllättäen päivän varoitusajalla ja syyksi tähän oli keksitty asunnon siivottomuus. Mielenkiintoinen peruste, kun vuokraan kuuluu siivous eikä asunnossa mitenkään sotkuista ollutkaan. Tässäkin tapauksessa omistaja varmasti vain halusi asunnon tyhjäksi uutta vuokralaista tai muuta käyttöä varten. Ei siis pidä liikaa luottaa sopimuksiin täällä päin.

Uuteen asuntoon muutto meni meiltä aika sujuvasti. Mitä nyt välittäjä sekoili valuuttamuunnosten kanssa ja meinasi veloittaa meiltä huomattavaa ylihintaa. Oltiin sentään hereillä ja saatiin hinta kohdilleen. Muuton ansiosta säästetään loppuajalta ~340 euroa per naama eli ihan mukava säästö! Uusi asunto on vielä reilusti suurempi kuin edellinen. Pieniä hankaluuksia on ollut vaihtelevasti toimivan nettiyhteyden kanssa ja välittäjä ei ole antanut meille asunnon avaimia vielä kahta enempää. Voi olla helpompi käydä vaan teettämässä puuttuvat avaimet niin ei tarvitse välittäjän kanssa jahkailla asiasta.

Ruokasalissa 2x2m peili. Korvaushinnaksi ilmotettu 1000 USD, ei siis parane rikkoa!

Viime viikonloppuna tuli tehtyä reissu Uruguayn puolelle matkaseurana vieraita Suomesta. Buenos Airesista pääsee reilussa tunnissa lautalla Colonia del Sacramentoon tai sitten kalliimmalla suoraan Montevideoon. Colonia on mukava pikkukaupunki, jonka vanhassa kaupungissa tuntuu kuin olisi ihan eri ajassa. Hienot vanhat rakennukset ja rauhallinen tunnelma teki paikasta oikein viihtyisän.

Colonian vanhaa kaupunkia

Coloniassa vietetyn yön jälkeen jatkoimme matkaa bussilla Montevideoon. Montevideosta ei valitettavasti jäänyt paljoa kehuttavaa. Toki sielläkin oli hienoja paikkoja, mutta tunnelma kaupungissa oli jotenkin synkähkö. Montevideon kohokohdaksi voisin sanoa onnistuneet ravintolavalinnat ja erinomaiset ruuat. Osaa ne Uruguayssakin näköjään pihvejä laittaa!

Montevideosta teimme päiväreissun Punta del Esteen, joka on hieman kalliimman puoleinen lomakohde muutaman tunnin päässä Montevideosta. Olin kyllä hämmästynyt, kun taksikuskitkin huristeli pääasiassa kalliilla mersuilla. On jo tottunut siihen, että taksit ovat halvannäköisiä ja kolhittuja romuja. Vähän aikaa epäilytti ottaa kasinon edestä taksia, kun mielessä oli, että eihän nää nyt voi tavallisen kansan kyytejä olla. Punta del Estessä lomailu pidempään voi opiskelijabudjetille käydä turhan kalliiksi, mutta paikka on kyllä siisti.

Punta del Esten satama.

17 päivää kestänyt julkisten koulujen opettajien lakko ja siihen liittyvät mielenosoitukset aiheuttivat pieniä ongelmia liikenteessä. Uruguaysta tullessa Buenos Airesin keskusta oli aivan jumissa mielenosoituksien takia ja taksilla sai kierrellä jonkin verran, että pääsi perille. Iguazun putouksille viime viikonloppuna järjestettyyn matkaan mielenosoitukset myös toivat oman mausteensa. Paluumatkan alussa oli nimittäin bussi joutunut seisomaan 6 tuntia paikallaan, koska mielenosoittajat olivat tukkineet tien.

Vaihtoehtoista opiskelua

Onkin päässyt tovi vierähtämään viime viestistä blogiin, mutta ei anneta sen häiritä. Tässä välissä on vietetty aikaa Buenos Airesissa mm. festareiden merkeissä ja pienen reissun tein myös Rosarioon. Loppuajaksi löytyi myös halvempi asunto ja ensi viikonloppuna on muutto edessä. Jos sitä nyt muutoksi voi sanoa, kun pakkaa laukullisen tavaraa ja hurauttaa taksilla kilometrin verran uuteen kämppään.

Ennen vaihdon alkua saamiemme ohjeistuksien mukaan ei meidän pitänyt tarvita opiskelijaviisumia Argentiinaan. Maahan saavuttaessa saatavan 90 päivän turistiviisumin voi käydä nimittäin helposti uusimassa tekemällä reissun Uruguayn puolelle, jonne pääsee lautalla reilussa tunnissa. Pari viikkoa sitten saimme kuitenkin hämmästyä yliopistolta saatuja uusia ohjeita, joiden mukaan kaikkien tulisi hankkia opiskelijaviisumi. Aikaa tälle prosessille saimme ruhtinaallisen viikon verran, mikä tietysti aiheutti monissa närkästystä, eikä kyseistä lappusta taida vieläkään kovin monella olla. Keskustelua on herättänyt myös koko viisumin tarpeellisuus. Eräs opettajakin sanoi ettei laki meitä voi sitä pakottaa hankkimaan, jos olemme maassa turisteina. Kaippa se on silti hankittava, jos koulu sitä toden teolla vaatii.

Opiskelijaviisumin hankkimiseen tarvitaan:

• Rikoshistoria paikallisilta viranomaisilta
• 2 passikuvaa
• Alkuperäinen passi
• Valokopio passin jokaisesta sivusta
• Todistus opiskelusta paikallisessa yliopistossa
• Noin 30 euroa rahaa

75% läsnäolovaatimuksen takia turhia poissaoloja ei kehtaa ottaa, jos haluaa tehdä reissuja koulun aikana. Kisastudio piti siis välillä virittää takapenkkiin luennolla :) Eikä jääny lähellä istuvilta maalitkaan huomaamatta vaikka hissukseen koitti olla.

Pari viikonloppua meni Buenos Airesissa elektronisen musiikin parissa mahtavissa puitteissa. Ultra Music Festival ja A State Of Trance 650 tarjosi kyllä musiikkityylin ystäville oikein hienot illat. Tai oikeastaan yöt, sillä bileet kesti aamukuuteen. Taksin saaminen meinasi olla haasteellisempaa, kun kymmenet tuhannet ihmiset poistuvat paikalta samaan aikaan. Rahaa sai paluumatkasta pulittaa kolme kertaa menomatkaa enemmän. Taksamittari piti laittaa muodon vuoksi päälle, mutta lähti pois päältä samantien, kun päästiin poliisipartion ohi.

Ultran iskuryhmä.

Mukavaa vaihtelua luennoilla istumiseen saimme eräällä espanjan tunnilla. 2 kerrosta maan alla luokassa istumisen sijaan lähdimme ulos ja menimme metrolla Plaza San Martin -nimiselle aukiolle. Tunti vietettiin alueen arkkitehtuuria ja puistoja katsellen ja opettaja kertoi kuuluisien rakennusten historiasta. Ihan kelpo tapa viettää luento!

Joukko motivoituneita opiskelijoita.

Plaza San Martin. Keskellä tietenkin itse kenraalin patsas.

Argentiinassa matkustavalle tulee varmasti tutuksi bussit ja Retiron bussiasema, josta lähtee kaikki Buenos Airesin kaukobussit. Bussilla pääsee oikeastaan joka paikkaan, joskin pisimpiin kohteisiin kannattaa miettiä lentämistä. Bussilla esimerkiksi maan tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluville Iguazún putouksille menee aikaa vähintään 17 tuntia. Bussit Argentiinassa ovat matkustusmukavuudeltaan korkeaa tasoa. Retiron linja-autoasema ei sijainniltaan houkuttele viettämään yhtään ylimääräistä aikaa matkarahojen kanssa. Aivan aseman vieressä nimittäin alkaa slummialue. Kontrastia alueeseen tuo kadun toisella puolella olevat modernit hotellit ja liikerakennukset.

Linja-autoaseman vierestä.

Ja samasta kohtaa katsottuna kadun toisella puolella.

Kävin muutaman päivän reissun Rosariossa, joka sijaitsee neljän tunnin bussimatkan päässä Buenos Airesista Paraná jokea ylöspäin. Kaupunki oli ihan mukavaa vaihtelua pääkaupungin vilskeeseen. Ensimmäisenä päivänäni siellä oli vielä lomaa karnevaalien vuoksi eikä kaupungissa tuntunut olevan juuri ketään. Kaikki paikalliset tuppaavat lähteä kesän pitkinä lomaviikonloppuina rantakohteisiin ja niin ilmeisesti nytkin oli. Arjen koittaessa tuntui nimittäin, että olisi aivan eri kaupungissa. Illalla joen varren kävelykatu ja puistoalue oli täynnä paikallisia viettämässä aikaa kavereineen tai perheineen.

Rosario:

Monumento Nacional a la Bandera. Argentiinan lipun kunniaksi rakennettu monumentti. Argentiinan lippua liputettiin ensimmäistä kertaa Rosariossa.

 

Río Paraná monumentin näköalatasanteelta katsottuna.

 Parque de España

Joen reunalla kävelykatu kulkee pitkän matkaa ylhäällä. Alhaalla on paikoittain kalastuslaitureita ja ravintoloita, joille pääsee hissillä tai portailla.

Business as usual

Buenos Airesissa meni viime viikko melko arkisissa merkeissä. Muutama päivä koulua, epäonnistunut asunnonmetsästys, mielenosoituksia ja kisakatsomon virittelyä...

Edellisessä tekstissä tuli mainittua meneillään oleva halvemman asunnon etsintä. Tästä ei haluttua lopputulosta tällä erää saatu, mutta eipä se meitä aiempien kokemusten perusteella juurikaan yllättänyt. Olimme jo melko toiveikkaita muutaman halvan ja kuvien perusteella hyvännäköisen kämpän suhteen, mutta yllätyksenä viime hetkillä asuntojen omistajat totesivatkin, että eivät he mitään opiskelijoita vuokralle halua ja varsinkaan näin lyhyeksi ajaksi. Yhtä asuntoa pääsimme katsomaan, mutta paikan päällä ei näyttänytkään aivan yhtä siistiltä kuin kuvissa ja toinen makuuhuoneista oli homeessa. Asutaan nyt siis vielä ainankin kuukausi tässä kämpässä.

Lisää kuvamateriaalia kaupungista:

Keskustasta meillepäin tuleva valtaväylä. Oikealla vaatimattomassa rakennuksessa majailee Universidad de Buenos Airesin oikeustieteellinen laitos.

Turistikamaa. Ylemmästäkin kuvasta bongattava kukkaa muistuttava härveli suunniteltiin avaamaan lehtensä auringon noustessa ja sulkemaan ne taas illalla auringon laskiessa. Taisi se vähän aikaa valmistuttuaan näin toimiakin, kunnes mekanismi hajosi. Systeemi on niin kallis korjata ettei kukaan ole viitsinyt asialle mitään tehdä, joten nyt lehdet ovat ja pysyvät auki. 

Koulupäivän päätteeksi olikin heti yliopiston nurkalla taas katu vallattu jonkin hyvän asian puolesta. Tähän aikaan vuodesta alkaa olla argentiinalaisten lomien loppumisen takia tiet jo muutenkin aivan tukkeessa päiväsaikaan. Vielä vähän lisämaustetta ruuhkaan tuo erityisjärjestelyt, joita nämä mielenosoitukset aiheuttavat. Ei ole onneksi ainakaan vielä omaa kulkemista vaikeuttanut.

Oman haasteensa meille suomalaisille viime viikkoon täällä toi olympialaisten ja nimenomaan jääkiekon näkymään saaminen, kun areenasta suoraan ei Argentiinan maalla kisat tietenkään näy. Hyvä striimi kyllä löytyi, mutta luokattoman huonon ja epävarman nettiyhteyden kanssa kisojen katsominen on hieman rasittavaa. Sunnuntain Kanada-peliä yritettiin mennä erääseen sporttipubiin katsomaan, josta luvattiin meille jääkiekon näkyvän. No näkyihän se jääkiekko, hyvin nopeasti siinä taitoluistelun ja kelkkailun lähetysten lomassa... Suuntasimme sitten takaisin kämpille katsomaan striimiämme, joka toimikin melko hyvin jatkoaikaa lukuunottamatta. Ratkaisu jäi siis näkemättä, mikä hieman söi miestä! Noh, jospa se huomenna otettava voitto Venäjästä korvaisi sunnuntain pettymyksen :)

Käytiin kokeilemassa koulun Subway. Katto vuotaa vettä joka paikasta, leivät oli todella kuivia ja puolet kasviksista puuttu. Päivän piristys... not.

Puistoja, hautoja, hiekkaa...

Kaikenlaista on taas reiluun viikkoon mahtunut. Tässä vähän tunnelmia sieltä täältä, mitä nyt mieleen tulee. Aiemmin tuli todettua, että asunto löytyi Palermo nimiseltä asuinalueelta. Tähän mennessä tältä alueelta ei ole juuri muuta kuin positiivista sanottavaa. Alue on yksi Buenos Airesin turvallisimmista ja yölläkin voi hyvin liikkua ulkona murehtimatta pahemmin rosvoista ja muista hämäräveikoista. Kulkuyhteydet pelaa ja kaikkiin vähänkään tärkeisiin taikka kiinnostaviin paikkoihin kaupungissa pääsee näppärästi bussilla tai metrolla. Alueella on myös paljon mukavia puistoja, joten lenkkeilykin sujuu kaupunkioloihin nähden hyvissä maastoissa.

Puistonäkymää Recoletasta (aivan Palermon vieressä)

Alueessa eikä asunnossa muuten ole mitään valittamista, mutta kämpän vuokra on paikalliseen hintatasoon nähden kallis, joten ollaan jatkettu halvemman vaihtoehdon etsimistä. Nykyinen asunto on vuokrattu jenkkilästä kotoisin olevien tyyppien pyörittämän kiinteistönvälitysfirman kautta, joten meille asiointi sujui helposti englannin kielellä. Ulkomaalaisille suunnatun palvelun huomaa sitten heti hinnassa. Paikallisen, täysin englantia puhumattoman, välittäjän kanssa asioidessa samalta alueelta voi löytyä vastaavan näköisiä asuntoja alle puoleen hintaan. Reilu viikko ollaan nyt koitettu yhdelle välittäjälle sanakirjan kanssa facebookissa espanjaa solkottaa ja huomenna pitäisi vihdoin päästä yhtä asuntoa katsomaan. On tainnut välittäjälläkin olla välillä pinna kireällä, kun viestien tulkitsemiseen ja vastausten kirjoittamiseen menee täällä päässä vähän pidempään eikä välttämättä silti ymmärrystä meinaa löytyä :)

Käytiin viime viikolla Recoletan hautausmaalla ihmettelemässä kaupungin rikkaimpien ja vaikutusvaltaisimpien hautakammioita. Ei taida ihan halvalla irrota oma pikku mausoleumi... 

Katujen nimeämisessä Argentiinalaiset ovat olleet melko mielikuvituksettomia, sillä Buenos Airesissa lähes kaikki kadut ovat jonkin kenraalin tai valtionmiehen mukaan nimettyjä. Näitä samoja nimiä bongattiin roppakaupalla Recoletan hautausmaalta sekä ympäri kaupunkia ripotelluista lukuisista toinen toistaan övereimmistä patsaista.

 

Tässä vaiheessa ollaan päästy aikatauluissa hieman rennompiin tunnelmiin, kun normaali koulurytmi alkoi. Tästä ohjelman loppuun saakka on koulua vain tiistaista torstaihin ja päivätkin ovat inhimillisen mittaisia. Pitkien viikonloppujen alkamisen kunniaksi olikin hyvä aika vaihtaa viikonlopuksi maisemaa Buenos Airesista kohti hiekkarantoja. Buenos Airesissa ei rantalomaa pääse viettämään veden likaisuudesta johtuen vaikka meren rannalla ollaankin. Lähimmät rantakohteet ovat ~4-5 tunnin päässä rannikkoa myöten etelään päin taikka sitten Uruguayn puolella, jonne pääsee Buenos Airesista nopeasti lautalla.

Me päätimme lähteä viikonlopuksi suomalaisista, ranskalaisista ja yhdestä saksalaisesta koostuvalla porukalla pikkukaupunkiin nimeltä Villa Gesell. Kohde on argentiinalaisten keskiluokkaisten ihmisten suosima ja se näkyikin positiivisesti paikan päällä. Ei taidettu viikonlopun aikana nähdä yhtään Argentiinan ulkopuolelta olevaa turistia koko kylässä. Rantaviivaa oli todella pitkä matka ja kaikki kaupat, ravintolat ja hostellit olivat rannan mukaisesti menevien (jälleen hyvin omaperäisesti nimettyjen) teiden Avenida 1, 2, 3, 4 ja 5 varrella. 

Avenida 5. "Kolmostien" ulkopuolella ei paljoa tapahtunut..

Oli sinne rannalle muutama muukin lähtenyt.

Villa Gesellissäkään ei merivettä voi missään nimessä kirkkaaksi kutsua, mutta rantaan iskevistä aalloista oli kyllä hauskaa ottaa mittaa! Buenos Airesiin takaisin tultaessa meidän rakennuksen yövuoron vartija oli niin ympäripäissään, että hädin tuskin tuolilla pysyi. Kaveri lauleskeli yksinään aulassa, kun tultiin. Argentiinalaista työkulttuuria?