maanantai 10. helmikuuta 2014

Puistoja, hautoja, hiekkaa...

Kaikenlaista on taas reiluun viikkoon mahtunut. Tässä vähän tunnelmia sieltä täältä, mitä nyt mieleen tulee. Aiemmin tuli todettua, että asunto löytyi Palermo nimiseltä asuinalueelta. Tähän mennessä tältä alueelta ei ole juuri muuta kuin positiivista sanottavaa. Alue on yksi Buenos Airesin turvallisimmista ja yölläkin voi hyvin liikkua ulkona murehtimatta pahemmin rosvoista ja muista hämäräveikoista. Kulkuyhteydet pelaa ja kaikkiin vähänkään tärkeisiin taikka kiinnostaviin paikkoihin kaupungissa pääsee näppärästi bussilla tai metrolla. Alueella on myös paljon mukavia puistoja, joten lenkkeilykin sujuu kaupunkioloihin nähden hyvissä maastoissa.


Puistonäkymää Recoletasta (aivan Palermon vieressä)

Alueessa eikä asunnossa muuten ole mitään valittamista, mutta kämpän vuokra on paikalliseen hintatasoon nähden kallis, joten ollaan jatkettu halvemman vaihtoehdon etsimistä. Nykyinen asunto on vuokrattu jenkkilästä kotoisin olevien tyyppien pyörittämän kiinteistönvälitysfirman kautta, joten meille asiointi sujui helposti englannin kielellä. Ulkomaalaisille suunnatun palvelun huomaa sitten heti hinnassa. Paikallisen, täysin englantia puhumattoman, välittäjän kanssa asioidessa samalta alueelta voi löytyä vastaavan näköisiä asuntoja alle puoleen hintaan. Reilu viikko ollaan nyt koitettu yhdelle välittäjälle sanakirjan kanssa facebookissa espanjaa solkottaa ja huomenna pitäisi vihdoin päästä yhtä asuntoa katsomaan. On tainnut välittäjälläkin olla välillä pinna kireällä, kun viestien tulkitsemiseen ja vastausten kirjoittamiseen menee täällä päässä vähän pidempään eikä välttämättä silti ymmärrystä meinaa löytyä :)




Käytiin viime viikolla Recoletan hautausmaalla ihmettelemässä kaupungin rikkaimpien ja vaikutusvaltaisimpien hautakammioita. Ei taida ihan halvalla irrota oma pikku mausoleumi... 





Katujen nimeämisessä Argentiinalaiset ovat olleet melko mielikuvituksettomia, sillä Buenos Airesissa lähes kaikki kadut ovat jonkin kenraalin tai valtionmiehen mukaan nimettyjä. Näitä samoja nimiä bongattiin roppakaupalla Recoletan hautausmaalta sekä ympäri kaupunkia ripotelluista lukuisista toinen toistaan övereimmistä patsaista.



 



Tässä vaiheessa ollaan päästy aikatauluissa hieman rennompiin tunnelmiin, kun normaali koulurytmi alkoi. Tästä ohjelman loppuun saakka on koulua vain tiistaista torstaihin ja päivätkin ovat inhimillisen mittaisia. Pitkien viikonloppujen alkamisen kunniaksi olikin hyvä aika vaihtaa viikonlopuksi maisemaa Buenos Airesista kohti hiekkarantoja. Buenos Airesissa ei rantalomaa pääse viettämään veden likaisuudesta johtuen vaikka meren rannalla ollaankin. Lähimmät rantakohteet ovat ~4-5 tunnin päässä rannikkoa myöten etelään päin taikka sitten Uruguayn puolella, jonne pääsee Buenos Airesista nopeasti lautalla.

Me päätimme lähteä viikonlopuksi suomalaisista, ranskalaisista ja yhdestä saksalaisesta koostuvalla porukalla pikkukaupunkiin nimeltä Villa Gesell. Kohde on argentiinalaisten keskiluokkaisten ihmisten suosima ja se näkyikin positiivisesti paikan päällä. Ei taidettu viikonlopun aikana nähdä yhtään Argentiinan ulkopuolelta olevaa turistia koko kylässä. Rantaviivaa oli todella pitkä matka ja kaikki kaupat, ravintolat ja hostellit olivat rannan mukaisesti menevien (jälleen hyvin omaperäisesti nimettyjen) teiden Avenida 1, 2, 3, 4 ja 5 varrella. 

Avenida 5. "Kolmostien" ulkopuolella ei paljoa tapahtunut..

Oli sinne rannalle muutama muukin lähtenyt.

Villa Gesellissäkään ei merivettä voi missään nimessä kirkkaaksi kutsua, mutta rantaan iskevistä aalloista oli kyllä hauskaa ottaa mittaa! Buenos Airesiin takaisin tultaessa meidän rakennuksen yövuoron vartija oli niin ympäripäissään, että hädin tuskin tuolilla pysyi. Kaveri lauleskeli yksinään aulassa, kun tultiin. Argentiinalaista työkulttuuria? 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti