Onkin päässyt tovi vierähtämään viime viestistä blogiin, mutta ei anneta sen häiritä. Tässä välissä on vietetty aikaa Buenos Airesissa mm. festareiden merkeissä ja pienen reissun tein myös Rosarioon. Loppuajaksi löytyi myös halvempi asunto ja ensi viikonloppuna on muutto edessä. Jos sitä nyt muutoksi voi sanoa, kun pakkaa laukullisen tavaraa ja hurauttaa taksilla kilometrin verran uuteen kämppään.
Ennen vaihdon alkua saamiemme ohjeistuksien mukaan ei meidän pitänyt tarvita opiskelijaviisumia Argentiinaan. Maahan saavuttaessa saatavan 90 päivän turistiviisumin voi käydä nimittäin helposti uusimassa tekemällä reissun Uruguayn puolelle, jonne pääsee lautalla reilussa tunnissa. Pari viikkoa sitten saimme kuitenkin hämmästyä yliopistolta saatuja uusia ohjeita, joiden mukaan kaikkien tulisi hankkia opiskelijaviisumi. Aikaa tälle prosessille saimme ruhtinaallisen viikon verran, mikä tietysti aiheutti monissa närkästystä, eikä kyseistä lappusta taida vieläkään kovin monella olla. Keskustelua on herättänyt myös koko viisumin tarpeellisuus. Eräs opettajakin sanoi ettei laki meitä voi sitä pakottaa hankkimaan, jos olemme maassa turisteina. Kaippa se on silti hankittava, jos koulu sitä toden teolla vaatii.
Opiskelijaviisumin hankkimiseen tarvitaan:
- Rikoshistoria paikallisilta viranomaisilta
- 2 passikuvaa
- Alkuperäinen passi
- Valokopio passin jokaisesta sivusta
- Todistus opiskelusta paikallisessa yliopistossa
- Noin 30 euroa rahaa
75% läsnäolovaatimuksen takia turhia poissaoloja ei kehtaa ottaa, jos haluaa tehdä reissuja koulun aikana. Kisastudio piti siis välillä virittää takapenkkiin luennolla :) Eikä jääny lähellä istuvilta maalitkaan huomaamatta vaikka hissukseen koitti olla.
Ultran iskuryhmä.
Mukavaa vaihtelua luennoilla istumiseen saimme eräällä espanjan tunnilla. 2 kerrosta maan alla luokassa istumisen sijaan lähdimme ulos ja menimme metrolla Plaza San Martin -nimiselle aukiolle. Tunti vietettiin alueen arkkitehtuuria ja puistoja katsellen ja opettaja kertoi kuuluisien rakennusten historiasta. Ihan kelpo tapa viettää luento!
Joukko motivoituneita opiskelijoita.
Plaza San Martin. Keskellä tietenkin itse kenraalin patsas.
Argentiinassa matkustavalle tulee varmasti tutuksi bussit ja Retiron bussiasema, josta lähtee kaikki Buenos Airesin kaukobussit. Bussilla pääsee oikeastaan joka paikkaan, joskin pisimpiin kohteisiin kannattaa miettiä lentämistä. Bussilla esimerkiksi maan tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluville Iguazún putouksille menee aikaa vähintään 17 tuntia. Bussit Argentiinassa ovat matkustusmukavuudeltaan korkeaa tasoa. Retiron linja-autoasema ei sijainniltaan houkuttele viettämään yhtään ylimääräistä aikaa matkarahojen kanssa. Aivan aseman vieressä nimittäin alkaa slummialue. Kontrastia alueeseen tuo kadun toisella puolella olevat modernit hotellit ja liikerakennukset.
Linja-autoaseman vierestä.
Ja samasta kohtaa katsottuna kadun toisella puolella.
Kävin muutaman päivän reissun Rosariossa, joka sijaitsee neljän tunnin bussimatkan päässä Buenos Airesista Paraná jokea ylöspäin. Kaupunki oli ihan mukavaa vaihtelua pääkaupungin vilskeeseen. Ensimmäisenä päivänäni siellä oli vielä lomaa karnevaalien vuoksi eikä kaupungissa tuntunut olevan juuri ketään. Kaikki paikalliset tuppaavat lähteä kesän pitkinä lomaviikonloppuina rantakohteisiin ja niin ilmeisesti nytkin oli. Arjen koittaessa tuntui nimittäin, että olisi aivan eri kaupungissa. Illalla joen varren kävelykatu ja puistoalue oli täynnä paikallisia viettämässä aikaa kavereineen tai perheineen.
Rosario:
Monumento Nacional a la Bandera. Argentiinan lipun kunniaksi rakennettu monumentti. Argentiinan lippua liputettiin ensimmäistä kertaa Rosariossa.
Río Paraná monumentin näköalatasanteelta katsottuna.
Parque de España
Joen reunalla kävelykatu kulkee pitkän matkaa ylhäällä. Alhaalla on paikoittain kalastuslaitureita ja ravintoloita, joille pääsee hissillä tai portailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti